Miten Yritysten Välinen Laskutus On Säädelty Suomen Laissa

✅ Yritysten välinen laskutus Suomessa säätelee arvonlisäverolaki: oikeat tiedot, laskun sisältövaatimukset ja säilytysvelvollisuus turvaavat luotettavuuden.

Yritysten välinen laskutus Suomessa on säädelty useilla laeilla ja säännöillä, jotka määrittävät laskun laatimisen, toimituksen sekä sisältövaatimukset. Keskeisimmät säädökset löytyvät arvonlisäverolaista (AVL), kirjanpitolaista ja sopimuslaista. Laskutuksen tulee täyttää esimerkiksi arvonlisäverolain asettamat vaatimukset, kuten sisältää myyjän ja ostajan tiedot, laskun päiväys, erittely myydyistä tuotteista tai palveluista, verokanta ja -määrä sekä eräpäivä. Lisäksi laskun tulee olla tosite kirjanpitoa varten ja sen säilyttämiseen liittyvät määräykset ovat myös kirjattu laissa.

Tässä artikkelissa perehdymme tarkemmin siihen, mitkä ovat keskeiset lait ja säädökset, jotka ohjaavat yritysten välisen laskutuksen käytäntöjä Suomessa. Selvitämme myös, mitä tietoja laskussa pitää olla, miten arvonlisävero käsitellään, ja miten erilaiset sopimukset vaikuttavat laskutukseen. Lisäksi käsittelemme käytännön vinkkejä turvalliseen ja lainmukaiseen laskutukseen sekä annamme esimerkkejä yleisimmistä virheistä ja niiden välttämisestä.

Keskeiset lait yritysten välisessä laskutuksessa

Yritysten välistä laskutusta koskevat pääasiassa seuraavat lait:

• Arvonlisäverolaki (AVL): määrittää, miten arvonlisävero lisätään laskuun ja kuinka se tulee eritellä.
• Kirjanpitolaki: asettaa vaatimukset laskun käsittelylle ja säilyttämiselle tositeaineistona.
• Sopimuslaki: ohjaa sopimuksen syntyä ja velvoitteita, jotka vaikuttavat laskutusehtoihin ja maksuun.
• Verohallinnon ohjeistukset: antavat tarkennuksia laskun vaatimuksista ja verotukseen liittyvistä käytännöistä.

Laskun pakolliset tiedot

Arvonlisäverolain mukaan yritysten välisen laskun tulee sisältää seuraavat tiedot:

1. Myyjän nimi ja osoite sekä Y-tunnus
2. Ostajan nimi ja osoite sekä Y-tunnus
3. Laskun päiväys ja yksilöivä numero
4. Myytyjen tavaroiden tai palveluiden laatu, määrä ja hinta
5. Arvonlisäveron verokanta ja veron määrä eriteltynä
6. Laskun eräpäivä

Arvonlisäveron käsittely

Yritysten välisessä kaupankäynnissä arvonlisävero veloitetaan pääsääntöisesti laskuun ja se on ilmoitettava erikseen, jotta ostaja voi vähentää sen omassa verotuksessaan. Suomessa yleisimmät ALV-kannat ovat 24 % (yleinen), 14 % (elintarvikkeet) ja 10 % (esim. kirjallisuus, liikuntapalvelut).

Kirjanpidon ja säilyttämisen vaatimukset

Laskut toimivat kirjanpidon tositteina, jotka tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta. Laskutusten tulee olla tallessa alkuperäisinä tai sähköisinä, ja niiden tulee olla jäljitettävissä ja luotettavia.

Vinkkejä lainmukaiseen laskutukseen

• Käytä selkeää ja yksilöivää laskunumerointia
• Merkitse kaikki pakolliset tiedot laskuun
• Varmista, että ALV on laskettu oikein
• Säilytä laskut asianmukaisesti määräajan
• Sopimukset kirjallisina, jotta laskutusperusteet ovat selvät

Sähköisen laskutuksen vaatimukset ja käytännöt yritysten välillä

Sähköinen laskutus on nykyaikainen ja tehokas tapa hallinnoida yritysten välistä laskutusta. Suomessa sähköisen laskutuksen käyttö on yleistynyt merkittävästi erityisesti julkisen sektorin vaatimusten myötä, mutta myös yksityisellä sektorilla sen suosio kasvaa jatkuvasti.

Sähköisen laskutuksen oikeudellinen kehys

Sähköiselle laskutukselle on olemassa selkeät lakisääteiset vaatimukset Suomessa, joita säätelee muun muassa arvonlisäverolaki ja tietoyhteiskuntapalvelujen laki. Näissä säädöksissä määritellään, että sähköisen laskun on oltava autenttinen, eheä ja luettavissa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että laskun alkuperä on varmennettava ja sen sisältöä ei saa muuttaa jälkikäteen.

Tärkeimmät vaatimukset sähköiselle laskulle

• Autenttisuus: Laskun lähettäjän ja vastaanottajan henkilöllisyys on varmistettava esimerkiksi sähköisellä allekirjoituksella tai luotettavalla siirtomenetelmällä.
• Eheys: Laskun sisältöä ei saa muuttaa lähettämisen jälkeen.
• Luettavuus: Laskun tulee olla vastaanottajalle helposti luettavissa, esimerkiksi PDF-muodossa tai XML-standardin mukaisena.
• Arkistointi: Sähköiset laskut tulee arkistoida vähintään kuusi vuotta verotarkastuksen varalta.

Käytännön esimerkkejä ja soveltaminen

Yritysten välinen sähköinen laskutus toteutetaan usein erilaisten sähköisten laskutuspalveluiden avulla. Esimerkkinä ovat verkkolaskupalvelut, joissa laskut lähetetään suoraan vastaanottajan taloushallintojärjestelmään standardoitua formaattia käyttäen. Näin säästyy aikaa ja vähennetään inhimillisiä virheitä.

Suosituksia yrityksille

1. Valitse luotettava sähköisen laskutuksen palveluntarjoaja, joka täyttää kaikki lakisääteiset vaatimukset.
2. Investoi automaatioon vähentääksesi manuaalisen työn määrää ja virheiden riskiä.
3. Varmista sähköisen laskun arkistointi tietoturvallisesti ja lainmukaisesti kuuden vuoden ajaksi.
4. Pidä henkilöstö ajan tasalla sähköisen laskutuksen uusimmista vaatimuksista ja käytännöistä.

Sähköinen laskutus ei ainoastaan tehosta yritysten välistä maksuliikennettä, vaan myös tukee ympäristöystävällisempää toimintaa vähentämällä paperin käyttöä. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että sähköinen laskutus voi lyhentää maksuaikoja jopa 30 % verrattuna perinteisiin paperilaskuihin.

Usein kysytyillä kysymyksillä

Mikä laki säätelee yritysten välistä laskutusta Suomessa?

Yritysten välistä laskutusta säätelee pääasiassa kauppalaki ja arvonlisäverolaki, jotka määrittelevät laskutuksen muodollisuudet ja verotuksen.

Mitkä tiedot laskussa täytyy aina olla?

Laskussa tulee olla myyjän ja ostajan tiedot, laskun päiväys, eräpäivä, laskun numero, toimitettujen tuotteiden tai palveluiden kuvaus, sekä summat ja verot.

Voiko laskun lähettää sähköisesti?

Kyllä, sähköinen laskutus on Suomessa yleistä ja hyväksyttävää, kunhan lasku täyttää lain edellyttämät tiedot.

Onko yrityksellä oikeus vaatia viivästyskorkoa myöhästyneestä maksusta?

Kyllä, jos maksua ei suoriteta eräpäivään mennessä, yrityksellä on oikeus periä viivästyskorkoa korkolain mukaisesti.

Kuinka pitkään laskut pitää säilyttää yrityksissä?

Laskut ja niihin liittyvät tositteet tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta kirjanpitolain mukaan.

Toivomme, että tämä selkeytti yritysten välisen laskutuksen sääntelyä Suomessa. Jätä kommenttisi alle ja kerro omat kokemuksesi tai kysymyksesi! Muista myös tutustua muihin sivustomme artikkeleihin, jotka voivat auttaa yritystoiminnassasi.